Pohjois-Savo

Tervetuloa Pohjois-Savoon
Pohjois-Savoon kauneinta Järvi-Suomea. Maakunnan kolme suurinta kaupunkia kuvaavat hyvin alueen monipuolista luonnetta. Rikkaassa järvimaisemassa sijaitseva Pohjois-Savon keskus — Kuopio — on aktiivinen ja
elinvoimainen korkean teknologian yritystoiminnan keskittymä, vesistö-reitti en varteen syntynyt Varkaus kansainvälinen teollisuuskaupunki ja Iisalmi kulttuuristaan rikas maaseutukaupunki.


HEITTÄYDY MUKAAN UPEISIIN TAPAHTUMIIN

Kesää värittävät lukuisat suurtapahtumat, kuten muun muassa kansainvälisesti korkealle arvostettu tanssitapahtuma Kuopio tanssii ja soi tai Kuopion Viinijuhlat sekä muut yleisötapahtumat ympäri maakuntaa. Laivaristeilyt, kanavat ja melontareitit, golfkentät ja kalavedet kutsuvat aktiiviseen lomailuun! Lisää tietoa tapahtumista löydät matkailuinfojen sivuilta. Pohjois-Savon luontaista matkailullista vetovoimaa täydentävät monipuoliset majoitus-, harrastus- ja ohjelmapalvelut.

Ylä-Savo; helppo tulla ja hyvä olla.

Iisalmen seudulla, Ylä-Savossa, koet elämänmyönteisen savolaisuuden aidoimmillaan! Hersyvä huumori ja lämmin vieraanvaraisuus ovat meillä arkipäivää! Kiinnostavista käynti kohteista ja monista värikkäistä tapahtumista keräät mukavia muistoja koti in vietäväksi! Meillä voit tehdä aikamatkan Suomen historiaan, tutustua alueen elävään
karjalais-ortodoksisuuteen tai kerätä taidenautintoja monipuolisesta näyttelytarjonnastamme.

Maakuntalintu

KUIKKA

Kuikka (Gavia arctica) on saanut nimensä ääntelynsä mukaan. Touko-kesäkuun aamuina ja iltoina voit kuulla kuikan soidinäänen. Kuikan kevätmuutto alkaa useimmiten huhtikuun alkupuolella. Maalle kuikka nousee vain pesimään ja se rakentaa pesänsä kasveista aivan vesirajan läheisyyteen. Kuikka syö kalaa, mutta sille kelpaa myös äyriäiset, simpukat ja hyönteistoukat.


Maakuntakukka

PIHLAJA

Pohjois-Savon maakuntakukka on pihlaja. Se viihtyy rehevissä lehdoissa, mutta sietää myös kuivan kankaan karuja olosuhteita. Pihlaja on ollut esi-isillemme pyhä puu, jonka kaatamisen pelättiin tuovan talolle huonoa onnea. Punaisina notkuvat syyspihlajan oksat tietävät kylmää talvea.


Maakunnan makuja: Mustikkakukko eli rättänä

Kesäinen herkku on savolainen perinnejälkiruoka mustikkakukko, joka on parasta kesällä tuoreista mustikoista tehtynä. Mustikkakukon voi toki tehdä myös pakastemarjoista.

250 g voita tai margariinia

1,25 dl sokeria

4 dl ruisjauhoja

1 dl ohrajauhoja

1 tl leivinjauhetta

1 l mustikoita

1 dl sokeria

2 rlk perunajauhoja

Vaahdota rasva ja sokeri. Lisää joukkoon kuivat aineet. Taputtele taikina uunivuoan pohjalle ja reunoille.

Jätä 1/3 taikinasta kanneksi. Pane sokeroidut ja perunajauhotetut mustikat vuokaan. Kauli lopputaikinasta kansi muovikelmun välissä. Nosta kansi mustikoiden päälle ja painele taikina reunoista yhteen. Paista mustikkakukko uunissa 200 asteessa noin 45 min. Laske lämpöä 180 asteeseen, kun kukko alkaa saada väriä. Tarjoa mustikkakukkoa hiukan lämpimänä kermavaahdon, vaniljajäätelön tai -kastikkeen kanssa. Annoskukkoja varten ota kaulitusta taikinasta muotilla pyöreitä pohjia ja painele ne huolellisesti pieniin annosvuokiin. Annosvuoissa mustikoita tarvitaan hiukan vähemmän kuin suureen vuokaan tehtyyn kukkoon.