Keski-Suomessa on soisia, harvaanasuttuja metsäalueita, jylhien kalliorantojen reunustamia järvialueita ja viljavaa, kumpuilevaa peltomaisemaa. Keski-Suomi on nimensä mukaisesti läpileikkaus koko Suomesta keskellä Suomea. Keski-Suomen parasta antia ovat lukuista järvet, kumpuileva maasto, rikkaat kalavedet ja kosket, maalaistalot ja rantamökit sekä risteilyt Päijänteellä, Keiteleellä ja Keurusselällä. Eteläisen Suomen komeimmat ikimetsät löytyvät Keski-Suomesta, ja parhaiten niihin voi tutustua Pyhä-Häkin kansallispuistossa. Alueemme
muut kansallispuistot ovat Leivonmäki, Isojärvi ja Salamajärvi.

Aktiviilomalaisten kannattaa valita lomakohteekseen joku maakunnan matkailukeskuksista. Omaa rauhaa kaipaavat lomalaiset vuokraavat loma-asunnon rantoineen – ja tarjontaa on paljon. Maakuntanakin varsin
nuori Keski-Suomi on syntynyt eri murteiden ja kulttuurien risteyspaikkaan. Keskisuomalaista kulttuuritarjontaa, ruokaperinnettä ja kieltä rikastuttavat edelleen ‘heimoerot’. Mielenkiintoisia käyntikohteita ovat mm. UNESCON maailmanperintökohde Petäjäveden vanha kirkko, Muuramen Saunakylä ja Kivikauden kylä Saarijärvellä.
Kansainvälisesti tunnetuimpia nähtävyyksiä ovat arkkitehti Alvar Aallon elämäntyötä esittelevä museo, sekä useat hänen suunnittelemansa rakennukset Jyväskylän seudulla.
Päijänteen ja Keiteleen ulapat, kaunis Keurusselkä ja Keitele-Päijänne –kanavareitti ovat keskisuomalaista maisemaan parhaimmillaan. Kesäaikaan tarjolla on lukuisa määrä erilaisia risteilyjä. Eteläisen Suomen parhaimmat kalastuskosket löytyvät Keski-Suomesta. Jo Juhani Aho aikoinaan kalasti mielellään Huopanankoskella Viitasaarella ja presidentti Urho Kekkonenkin oli tuttu kalamies Keski-Suomen koskilla.
Keski-Suomen alueella on neljä kansallispuistoa: Pyhä-Häkki Saarijärvellä, Isojärvi Kuhmoisissa, Leivonmäki Joutsassa sekä Salamajärvi Kinnulassa. Kansallispuistot patikkapolkuineen ja nuotiopaikkoineen ovat hyviä retkikohteita luonnossa liikkujille.

Maakuntalintu

Maakuntalintumme Metso (Tetrao urogallus)
on Suomen kanalinnuista suurin. Tyypillinen metson elinympäristö on vaihteleva havu- tai sekametsä kankaineen ja rämeineen. Metson näyttävä ryhmäsoidin tapahtuu maalis-toukokuussa,aamuvarhaisella tai iltamyöhällä. Soidinpaikoilla koiraat päästävät hiovia ja napsauttelevia ääniä. Muninta alkaa muutaman päivän kuluttua parittelusta. -


Maakuntakukka

Keski-Suomen maakuntakukka on päivänkakkara.
Päivänkakkara kasvaa 20–60 cm korkeaksi. Sen mykerökukinnossa on valkoteräiset laitakukat ja heleän keltaiset kehräkukat. Suomessa päivänkakkara on yleinen Kemin eteläpuolella, Lapissa tulokaskasvi. Päivänkakkara kasvaa kuivilla, valoisilla paikoilla: niityillä, kallioilla ja kivikoissa.

Maakunnan makuja
Rukiiset puolukka-talkkunaleivokset

(noin 50 kpl pieniä tai noin 20 isoja leivoksia)


Leivospohjat

125 g voita
1 kpl kananmuna
75 g sokeria
n.120 g ruisjauhoa
n.120 g vehnäjauhoa
1 tl vaniljasokeria


Vaivaa voi ja sokeri sekä vaniljasokeri sekaisin. Lisää muna.
Sekoita jauhot joukkoon. Laita taikina hetkeksi jääkaappiin. Painele
taikina pieniin pyöreisiin annosvuokiin (bebe) ja paina toisella vuoalla
taikina tiiviiksi. Paista noin 225° asteessa kypsiksi. Irrota leivokset
vuoista hieman jäähtyneinä.



Täytteeksi Hämmästyshuttua eli talkkunapuolukkakerma-rahkaa


Hämmästyshuttu

1,75 dl kokonaista puolukkaa
0,75 dl sokeria
100 g rahkaa
0,5 dl sokeria
0,5 dl Hirvelän uunitalkkunaa
1,5 dl kuohu-/vispikermaa
1 tl vaniljasokeria


Hämmästyshuttu on keskisuomalainen perinteinen jälkiruoka. tässä
sitä käytetään leivosten täytteenä. Hyvää myös sellaisenaan. Sekoita
rahka ja sokeri. Lisää talkkunajauhot. Vaahdota kerma kevyesti ja
nostele seoksen joukkoon. Soseuta noin 1,75 dl puolukoita ja mausta
sokerilla. Yhdistä puolukkasurvos rahkaseokseen niin, että kermasta ja
puolukoista
jää raitaisuutta. Pursota leivospohjiin ja koristele
lopuilla puolukoilla. Tarjoa lisänä puolukkasiirappia ja koristele
tuoreilla mintun tai sitruunamelissan lehdillä.