Etelä-Savo - Saimaan maakunta

Tervetuloa Etelä-Savoon, Saimaan maakuntaan!

Etelä-Savo tunnetaan ehkä parhaiten Saimaasta, sen saaristosta ja
norpasta, mutta myös Mikkelin torista, Savonlinnan Oopperajuhlista,
Pieksämäen vetureista ja Heinäveden luostareista. Etelä-Savo on
kuitenkin myös paljon muuta. Etelä-Savo on Suomen järvisin ja metsäisin
maakunta. Maakunnan pinta-alasta neljännes on vettä: kirkkaita ja lähes
kauttaaltaan puhdasvetisiä järviä on seitsemäntuhatta, pieniä lampia
lukematon määrä ja monipolvisina virtaavia jokia ja puroja viisituhatta
kilometriä. Maan pinta-alasta neljää viidesosaa peittävät puut,
enimmäkseen männyt ja kuuset.


Koe elämyksiä Etelä-Savossa!

Etelä-Savo on suosittua matkailualuetta - eikä se olekaan ihme,
sillä luonto on siunannut maakuntaa ylenpalttisesti. Erityisesti Saimaa,
Puula ja Kyyvesi ovat paratiiseja, joista niin veneilijä,
harrastelijakalastaja ja eräretkeilijä kuin vain kiireetöntä oleilua
kaipaava lomailijakin löytää etsimänsä. Maakunnassa on kattava veneily-
ja retkisatamien verkosto, runsaasti opastettuja melontareittejä ja
luonnonsuojelualueita sekä pari kansallispuistoa. Lumiset talvet
takaavat, ett ei hiihdon ilojakaan tarvitse hakea tuntureilta saakka.
Majoituspaikasta ei ainakaan tule puutetta, sillä kesämökkejä
Etelä-Savossa on yli neljäkymmentätuhatta ja maatilojen, lomakylien ja
leirintäalueiden vuokramökkejä sekä tuhansia lomamökkejä.

Maakuntalintu

Etelä-Savon maakuntalintu on kuhankeittäjä (Oriolus oriolus). Rauhoitettu kirkasvärinen kuhankeittäjä viihtyy lehtometsissä. Se on hyönteissyöjä, jolle kelpaavat myös marjat ja hedelmät.

Maakuntakukka

Etelä-Savon maakuntakukka on (Pohjan)lumme
joka on suurimmassa osassa Suomea varsin yleinen kasvikaunotar. Lumme on monivuotinen vesikasvi, joka kukkii näyttävästi kesäkuulta elokuulle.

Parhaiten se viihtyy suojaisessa jpehmeäpohjaisessa makeassa vesistössä






Maakunnan makuja:
Röpörieska ja munavoi

Rieska (pellillinen)

2,5 dl vettä
40 g voita
2 dl rikottuja ohrasuurimoita
1,5 tl suolaa
5 dl rasvatonta piimää
2 dl kermaviiliä
2 dl kaurahiutaleita
2 kananmunaa
¾ dl vehnäjauhoja

Kiehauta vesi ja voi vähintään kahden litran vetoisessa kattilassa. Lisää ohraryynit ja suola sekoittaen. Anna veden imeytyä miedolla lämmöllä ryyneihin. Lisää loput ainekset ja anna taikinan turvota puolesta tunnista tuntiin. Tarkasta suola. Paista 250˚C:ssa 20-25 minuuttia, kunnes rieskan pinta on kauniin ruskea.

Munavoi

6 kananmunaa
120 g voita
ripaus suolaa
(tuoretta persiljaa silputtuna)

Keitä kananmunat koviksi, kuori ja hienonna haarukalla kulhossa silpuksi. Lisää huoneenlämpöinen voi, hivenen suolaa ja mahdollisesti persiljasilppu. Sekoita aineet keskenään ja tarkasta suola.

Resepti: Nina Parkkinen