Etelä-Pohjanmaa - Komiaa ja lakiaa

www.visitpohjanmaa.fi
http://www.epmatkailu.fi/

Pohjalainen lakeus latomerineen tarjoaa matkailijalle ainutlaatuisen
kokemuksen. Lakeutta halkovat joet ja suurimmat jokilaaksot ovat
syntyneet jo ennen jääkautta. Etelä-Pohjanmaa tarjoaa matkailijalle
kokemuksia laidasta laitaan. Alueen kansallispuistot ja useat
luontoreitit, lintutorneineen ja helppokulkuisine maastoineen
houkuttelevat luontomatkailijoita. Luonnon ihmeitä ja elämää voit myös
ihastella Suomen toiseksi suurimmassa eläintarhassa Ähtärissä.
Suomalaiseen arkkitehtuuriin voit tutustua komeiden pohjalaistalojen
lisäksi Seinäjoella, jossa sijaitsee mm. Alvar Aallon Aaltokeskus.

MAASEUDUN RAUHAA VAI TAPAHTUMIEN SYKETTÄ?

Kylpylä- ja liikuntahotellit tarjoavat hyvinvointi matkailijalle
mahdollisuuden rentoutumiseen. Kulttuuritarjontaa musiikin muodossa on
tarjolla aina tangosta, rockin kautta perinteiseen kansanmusiikkiin.
Seinäjoen kaupunginteatteri ja maakunnan lukuisat kesäteatterit keräävät
näytöksiinsä katsojia ympäri Suomen. Vauhdikkaampaa menoa löytyy
Härmästä huvipuistossa ja sijaitseepa tässä maakunnassa vielä tuo Suomen
suurin kyläkauppakin oheispalveluineen.

Eteläpohjalaisessa kulttuurissa näkyy aitous ja perinteet.
Kädentaitajien käsissä raaka-aineet taipuvat laadukkaiksi tuotteiksi ja
nykytaide sekä historia esittäytyvät monissa museoissa ja
taidehalleissa. Aromikkaat viinit ja liköörit ovat myös tutustumisen
arvoisia unohtamatta pohjalaisia pitopöytiä, jotka ovat tunnetusti
runsaita ja maukkaita. Pohjalainen vieraanvaraisuus näkyy myös maatila-,
mökki ja hotellimajoituskohteissa, joissa voi levähtää hetkisen tai
viettää pidemmän loma

Maakuntalintu

Etelä-Pohjanmaan maakuntalintu on Isokuovi (Numenius arquata).
Se on yksi näkyvimmistä, kuuluvimmista ja tunnetuimmista suomalaisen peltomaisemanlinnuista. Isokuovi on Euroopan suurin kahlaajalaji. Linnun
pituus on 48–57 cm ja siipiväli 89–106 cm.

Sen yleisväritys on harmaanruskea, ja puvussa on viirujaja poikiaistäplitystä.
Isokuovin löytää varmimmin kesantopelloilta ja kosteilta niityiltä. Muina aikoina kuovit viihtyvät myös järvien rannoilla, ja toisinaan jopa taajamissa nurmikoilla. Sananlasku sanoo: ”Kun sä kuulet kuovin äänen, älä mene
järven jäälle.”

Maakuntakukka - Maitohorsma
(Chamaenerium angustifolium)
Maitohorsma on noin 50-150 cm korkea, heinä-elokuussa kukkiva kukka. Sen sinipunertavat kukat muodostavat pitkiä latvaterttuja. Lehdet ovat kapeahkot ja suikeat. Siemenet ovat erittäin kevyitä ja niissä on ohuet silkkimäiset töyhtöt.



Maitohorsma on avoimilla ja valoisilla kasvupaikoilla viihtyvä monivuotinen ruoho, joka on yleinen kaikkialla Suomessa sekä myös muualla pohjoisen pallonpuoliskon viileän ja lauhkean ilmaston alueilla. Maitohorsman
kukkiessa metsiemme hakkuuaukiot, pellonpientareet ja tienvierustat hehkuvat väriloistossa. Molempien maailmansotien jälkeen kukka levisi koristamaan tuhottuja kaupunkeja ja metsiä, mistä se sai nimen
tuliyrtti.

Maitohorsma on monipuolinen hyötykasvi. Sen lehdet sopivat teeainekseksi ja nuorena myös salaatteihin. Maitohorsman juuriversoja voidaan käyttää parsan tavoin keitettynä. Juurista on tehty jauhoja, leipää, muhennoksia sekä myös kahvinkorviketta. Rohdoksena käytetään maitohorsman kukkia ja lehtiä. Maitohorsman siemenkarvoja on käytetty peittojen, tyynyjen ja patjojen täytteenä.

Maakunnan makuja: Kropsu

3 munaa
6 dl maitoa
3 ½ dl vehnäjauhoja
½ tl suolaa
1 rkl sokeria
60 g juoksevaa margariinia tai sulatettua voita



Valmistus: Vatkaa munien rakenne rikki. Lisää maito. Vatkaa
joukkoon jauhot, suola, sokeri sekä juokseva rasva. Anna taikinan
turvota jääkaapissa noin puoli tuntia. Kaada taikina uunipannulle
leivinpaperin päälle. Paista 225 asteessa uunin keskitasossa noin 25
minuuttia. Tarjoile kermavaahdon ja marjojen tai hillon kera.